Nokkalan Majakka

Total of 301 votes

Idea uudesta merenrantakahvilasta on syntynyt Espoon rantaraitin kehittämistyön tuloksena. Rantaraitin varrella, Matinkylän rannassa sijaitsevan Nokkalan venesataman laajennuksen yhteydessä satama-alueelle varattiin tontti uudelle kahvilarakennukselle. Suosittu rantaraitti ja vieressä sijaitseva saaristovenelaituri muodostavat liikenteen risteyskohdan ja luonnollisen paikan kahvilan sijainnille. Espoon kaupunki haki keväällä 2014 alueelle hankkeen toteuttajaa ja valitsi kilpailutuksessa sopivaksi kumppaniksi KF Restaurants Oy:n suunnitelmalla ”Nokkalan Majakka”.

Nokkalan Majakka sijaitsee paraatipaikalla satama-alueen pohjoiskärjessä, josta avautuvat esteettömät näkymät kaikkiin ilmansuuntiin ja Espoon saaristomaisemiin. Ihanteellisesta rakennusympäristöstä huolimatta suunnittelutyö oli haastavaa. Pieni tontti, rajoitettu rakennusoikeus, merenrantarakentamisesta johtuva lattian korkeusasema, sekä tiukat viranomaismääräykset – huolimatta rakennuksen pienestä koosta – ohjasivat pitkälti suunnittelua. Oli selvää, että nämä rajoitteet täytyi kääntää vahvuuksiksi rakennuksen toiminnallisuudessa ja ulkomuodossa.

Alusta asti oli selvää, että asiakaspaikkojen määrä ei ollut yhteen tasoon rakennettuna riittävä. Merenrantaympäristö tarjosi kuitenkin hyvän tilaisuuden hyödyntää kattopintoja ja siksi kattoterassin rakentaminen oli luontevaa. Koska kattoterassin toteuttaminen vaati kaksi erillistä ulkotiloihin mitoitettua porrasta, tuli näistä yksi merkittävä rakennuksen ulkomuotoa määrittelevä tekijä. Rakennuksen muotokielessä on perinteisiä merellisiä elementtejä, mutta jokaisella ratkaisulla on myös funktionaalinen perusteensa. Kierreportaikko sai ympärilleen suojakseen puulamelliverhouksen, jonka yläpää leikattiin soihtumaiseksi veistokseksi – Majakan torniksi. Rakennuksen vinot julkisivuosat pienentävät muun rakennuksen tornimaisuutta, mutta kätkevät sisäänsä myös pohjoisjulkisivun pitkän portaan. Vinot puuosat limittyvät kivellä verhottuun sokkelin, jolloin rakennus ei pelkästään lepää korkean sokkelin päällä, vaan rakentuu siitä ylöspäin.

Kattoterassi ulottuu osittain alaterassin päälle. Alaterassi on lasitettu, jolloin sisätilan kaltaista tilaa saadaan enemmän ja talvikauden aikainen asiakastila kaksinkertaistuu. Sisätilan ja alaterassin välinen seinä on toteutettu eristävillä liukulasielementeillä, jotka voidaan avata lämpimillä keleillä. Tällöin sisätila ja terassi voivat toimia yhtenä isona salitilana.

Rakennuksen runko on toteutettu Honkarakenteen painumattomalla hirrellä. Hirsirakenne muodostaa samalla valmista sisäpintaa ravintolasaliin ja katetun terassin osalle. Rakennuksen hirsisydän verhoutuu vinojen julkisivuosien sisään, jotka on toteutettu samoilla leveysmitoilla olevilla hirsipaneeleilla. Kaikki rakennuksen ulkoiset puuosat on käsitelty samalla kuultavan ruskealla sävyllä. Käytetyn puutavaran muoto ja rakennuksen geometria itsessään luovat elävyyttä julkisivuihin, eikä sitä tarvitse elävöittää värisävyjen muutoksilla. Puupintojen vastaparina on kiviverhoiltu sokkeli, jolla luodaan mielikuvaa rantakalliosta.

Ulkoterassin karkea tumman harmaa laatoitus jatkaa sokkelin verhouksen värimaailmaa. Sisätiloissa käytetään isompaa, vaalean harmaata laattaa, jonka karkea tekstuuri luo kuvaa rantamaisemasta. Tehosteseininä, valituissa paikoissa, on käytetty koko seinän korkuista puukuvioitua suurlaattaa.

Tilan pienuuden asettamat haasteet on pitänyt ottaa huomioon myös kalustuksessa. Sisätilojen kalustus on suunniteltu siirrettäväksi ja muokattavaksi eri sesonkeihin. Talviajan asiakaslinjasto on kompakti ja sisätilan asiakaspaikkojen määrä on pyritty maksimoimaan. Ravintolasalin lattian keskelle sijoitetut  vesi/sähkövaraukset mahdollistavat linjaston laajentamisen salin keskiosiin. Kesäsesongin aikana linjaston kokoa voidaan kasvattaa ja se palvelee paremmin suurta asiakasmäärää. Asiakaspaikkojen pääpaino on mahdollista siirtää kesäaikana rakennuksen kattoterassille.

Rakennuksen kattoterassi kattaa koko rakennuksen ja tarjoaa esteettömät näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Kattoterassia reunustavat lasikaiteet, jotka on mahdollista nostaa ylös tuulisella säällä. Hyvällä säällä kaiteet voidaan pitää ala-asennossa, eikä asiakas koe olevansa lasiakvaariossa, vaan pystyy näkemään kaiteiden yli.

Rakennuksen pohjoispuolella on lasinen hissi ja kesällä auki oleva lasitettu kattobaari. Näistä rakennusosista on pyritty tekemään mahdollisimman keveitä, etteivät ne ole ristiriidassa rakennuksen muun ulkomuodon kanssa. Talotekniikka on sijoitettu kattobaarin rakenteisiin ja on näin saatu sovitettua rakennuksen ulkoasuun.

Lyhyesti
Sijainti: 
Espoo
Rakennuttaja/Tilaaja: 
Kassiopeia Finland Oy
Rakennesuunnittelu: 
Sweco Rakennetekniikka Oy
Urakoitsija: 
H. Kanto Oy