Puu soi maailmanluokan konserttisalissa

Metsä ja puu ovat antaneet uudelle Helsingin Musiikkitalolle paitsi ulkoista ilmettä, luonnetta, tunnelmaa, myös kuvaavia ilmaisuja. Talon äänimestari Sepi Myllyrinne kertoo, miten kiulumaisesta salista on alettu puhua savusaunana sen lämpimien tummien koivupaneelien sävyjen ansiosta, viinitarhamaisen katsomon keskenään limittäin asetetuista penkeistä tukkisumana, puiset portaat ovat puroja ja salin kanooppi, äänen sointia säätelevä katos, sai yleisökilpailussa nimen Sointilatvus. Kanooppi tarkoittaa myös trooppisen metsän latvalehvästöä, jossa soi tuuli. Näiden arvioiden myötä pääsali näyttää kasvavan aikanaan osaksi suomalaista kansallismaisemaa.

Musiikkipiireissä suurimmat odotukset kohdistuivat uuden musiikkitalon akustiikkaan. Ensimmäiset kommentit ovat käyttäjiltä olleet yksimielisen innostuneita. Akustiikka tarjoaa akustikkojen arvioiden mukaan selkeän äänen, jonka pitkä kaiku ja sointi sulautuvat ja leviävät koko saliin, sen joka paikalle. Maail-manluokan sali, on monen käyttäjän arvio.

-Nyt on akustiikkaa, tämä on ihan toisenlainen maailma kuin ennen, missä yritettiin soittaa, sanoo Radion Sinfoniaorkesterin konserttimestari Petri Aarnio. 

Puinen sali on osa soitinta

Akustiikasta vastannut monien konserttisalien akustiikan suunnittelija Yasuhisa Toyota kertoo käyttäneensä puuta jossain muodossa kaikissa suunnittelemissaan saleissa.

-Puu on hyvä materiaali konserttisalissa. Orkesterikorokkeen tulee olla paikallista pehmeää puuta. 45 mm paksu koroke on kuin instrumentin osa, joka soi. Me rohkaisemme aina arkkitehtejä käyttämään puuta, koska musiikin kokemisen vaikutelma syntyy paitsi akustiikasta, myös visuaalisesta tunnelmasta, kertoo Toyota. Luonnonmateriaalit antavat yleisölle mukavan tunnelman, kun koko vaikutelma on hyvä.   

Toytan suunnittelemaan akustiikkaan voidaan liittää monta maailman tunnettua konserttisalia. Los Angeles, Pietarin Marinski - teatterin Sali, Sapporo, Kööpenhamina.

-Los Angelesissa Walt Disney salissa käytin Douglas mäntyä, Sapporossa ja Kawasakissa paikallista japanilaista puuta, Pietarin Marinskissa suomalaisia puukomponentteja ja täällä Helsingissä tietysti mäntyä ja koivua, sanoo Toyota.

Parasta suunnittelemaansa salia Toyota ei halua mainita, vaan kysyy nauraen, montako lasta sinulla on?  Sama koskee kysyttäessä salin parasta paikkaa. -Olen onnistunut työssäni, jos jokaisesta salin 1700 paikasta voidaan sanoa sen olevan paras. Akustiikka on niin sensitiivinen asia, että äänen kaunis sointi ratkaisee lopulta koko musiikin kokemuksen. Siksi salin tulee tarjota konsertin yleisölle intiimi tunnelma.

-Nyt orkesterien on etsittävä oma sointinsa tästä salista. Usein orkesterit aloittavat liian kovalla voimalla. Minun neuvoni on edetä rauhallisesti ja löytää salin sointi, koska jokaisella salilla on omat erityispiirteensä ja luonteensa, sanoo Toyota.

Kiitetyn akustiikan suomalaiset toteuttajat

Toyota kehuu salin puuosien toteuttajien Raision Puuseppien työtä laadukkaaksi.  Laatu ja osaaminen ovat olleetkin yrityksen tavaramerkkejä sen perustamisesta alkaen. Kun vuonna 1985 Valmetin laivansisustamisen ammattilaiset perustivat yhtiön, tavoitteena oli erikoistua osaamista vaativiin laadukkaisiin sisustuskohteisiin. Eipä siis ihme että yrityksellä itselläänkin on arkkitehdin suunnittelema teollisuushalli Raisiossa, Turun liepeillä.

Tämä vuosi 2011 on yritykselle merkittävä. Ensin tuli puuteollisuusyrittäjien palkinto ja sitten valmistui musiikkitalo, jonka salin kehuja saanut akustiikka on myös Raision Puuseppien ansiota. Referenssejä kehtaa esitellä: Eduskunnan lisärakennuksen kalusteita ja ravintolasali, Ruotsin valtiopäivien istuntosali, Mormonien Helsingin Temppeli, Energia - Areena, Kampin keskus, Jyväskylän lentoasema, Raha-automaattiyhdistys, Sello jne..

-Me halutaan olla hyviä vaikeissa, haasteellisissa ja isoissa hankkeissa, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Jarmo Yrjölä. Me olemme hakeneet siitä markkinaosuutemme emmekä lähteneet niille alueille, missä on paljon toimijoita kuten sairaala- ja koulukalusteissa. Osaaminen ja toimintavarmuus tulevat testiin ja esiin nimenomaan vaativissa hankkeissa, muistuttaa Yrjölä.

Musiikkitalon esiintymislavan kansi on 45 mm paksua pehmeää mäntyä, joka on käsitelty valkoöljyllä. Sisääntuloaulan ja musiikkisalin seinät ovat koivusta sahattua paneelia, joka liitoksineen kätkee sisälleen paljon teknisiä yksityiskohtia, liikkumisvaraa ja akustiikan asettamia ehtoja. Yritys vastasi koko salin puuosien toimituksesta ja asennuksesta, koska siinä ei saanut yhtenäisyyden vuoksi näkyä urakkarajaa. Yritys toteutti myös lämpiön ja sisääntulon ulkoseinän puupaneloinnin.

-Paljon isompi ei urakka enää olisi voinut olla, sanoo Yrjölä. Puolitoista vuotta tehtiin pitkää päivää. Hankkeen onnistuminen perustuu siihen, että olemme verkottuneet ja teetämme osan töistä alihankintana muilla yrityksillä, joihin luotamme ja joilla on sama laatukriteeristö ja riittävä konekapasiteetti. Tämä verkosto mahdollisti aikanaan sekä Suomen eduskunnan että Ruotsin valtiopäivätalon sisustusurakoiden toteuttamisen.

Laadukkaan puumateriaalin saanti turvattava

Musiikkitalon sisustuksen rakenteisiin käytettiin 400 kuutiota oksatonta, tietyn paksuista koivua, jonka hankinnasta Savosta ja Keski-Suomesta yritys vastasi itse.  Konserttilavan orkesterikorokkeeseen käytettiin sata kuutiota oksatonta mäntyä.

-Materiaalit ovat sellaista tavaraa, joita ei hankinta kaupasta, sanoo Yrjölä. Talvella kaadettua koivua tuli kymmenen täysperävaunullista. Materiaalin hankinta ja sen logistiikka on iso työ, joka alkoi tarkoilla mitoituksilla työmaalla ja jatkettiin höylärin kanssa höyläämössä. Kalikka on tässä hommassa liikkeessä koko ajan. Laadukkaan materiaalin turvaaminen tulevaisuudessa on suuri haaste Suomessa, koska laatupuusta on kova kysyntä myös ulkomailla kuten koivusta Kiinassa. Laadukasta kotimaista puuta tarvitaan tulevaisuudessakin, vaikka julkisiin tiloihin arkkitehti joskus haluaakin tuoda puun teknisenä, tasalaatuisena Italiassa tehtynä viiluna.

-Laatutietoisuus on kasvussa. Esimerkiksi Helsingin mormonitemppelin rakentamisessa käytettiin kirsikkapuuta, joka tilaajan kannalta koettiin temppelissä pyhänä asiana. Nämä on osattava ottaa huomioon ja meille on kunnia-asia että selviämme hankkeista hyvin. Hyvien referenssien kautta me myymme osaamistamme.

Kokemus ansaittava vuosien työllä

-Tässä työssä kokemusta ei voi ostaa, vaan se on ansaittava vuosien työllä, pohtii Yrjölä. Kaikki perustuu osaavaan, kokeneeseen, talossa pitkään olleeseen väkeen, joka on mukana työprosessien suunnittelun kautta jo hankkeiden tarjousvaiheessa. Olemme investoineet koko ajan nykyaikaiseen konekantaan, jolla halutaan myös viestittää puusepille, että haluamme yrityksenä kehittyä yhdessä tekemällä.

-Aivan urakan loppuvaiheissa istuin musiikkisalissa yksin ja kyllä siinä tippa tuli silmään, kun näki ison työn tuloksen. Olo oli väsynyt, mutta onnellinen, vanhaa fraasia käyttääkseni, sanoo Yrjölä. Koko porukalla oli varmasti aika haikea olo, mutta samalla hyvä fiilis siitä, että puutyö oli tehty teknisesti ja viimeistelyltään niin hyvin kuin mahdollista.

-Haastavinta oli ottaa huomioon puun eläminen vuodenaikojen eri kosteusvaihteluiden mukaan. Heinä-elokuu on tässä suhteessa haastavinta aikaa, kun kosteus on suurimmillaan. Lämmityskausi taas kuivattaa.  Liitoskohdat elävät, puu on luonnon materiaali, joka on pintakäsiteltävä molemmin puolin. Oli jätettävä liikkumisvaraa, mutta samalla tehtävä se akustiikan asettamien ehtojen mukaisella tavalla. Tämä työ oli pikkutarkkaa konsultointia ja ratkaisujen hakemista arkkitehdin tai hänen edustajansa kanssa.  Meille puurakentamisen vahvuudet ovat sisustamisessa, jota monet arkkitehdit haluavat nykyisin julkisiin tiloihin.

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Artikkeliin liittyviä lisätietoja:
Jarmo Yrjölä, toimitusjohtaja, Raision Puusepät, puh. (02) 510 2640, GSM (040) 520 6966