Puurakentamisen teollisen tuotannon järjestelmät, nopeus ja vahva kilpailukyky ovat ruotsalaisen puurakentamisen menestyksen avaintekijöitä. Ruotsin puurakentamista edistävän Träbyggnadskanslin johtajan Niclas Svenssonin mukaan teollisen tuotannon ratkaisut ja järjestelmät ovat tehneet puurakentamisesta Ruotsissa erittäin kilpailukykyisen ja nostaneet sen osuuden kerrostalorakentamisessa 20 prosenttiin. "Puumateriaalin ohella olennaista on teollinen tuotantojärjestelmä, joka tuottaa kevyttä ja ympäristöystävällistä rakentamista uusiutuvasta materiaalista kilpailukykyiseen hintaan", kiteyttää Svensson. Puurakentamisen kasvun veturina Svensson näkee kunnat, joiden tilaama sosiaalinen asuntotuotanto edustaa puolta koko Ruotsin kerrostalorakentamisesta. Teollinen puurakentaminen on lisännyt rakennusalan työpaikkoja maakunnissa sijaitsevissa elementtitehtaissa.
Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesillä on meneillään useita rakentamisen liiketoimintojen kehittämiseen tähtääviä ohjelmia. "Tekesin intressi olla mukana puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisessä on löytää monipuolisuutta rakentamiseen", sanoo toimialajohtaja Reijo Kangas. Ohjelmien yhteisiä nimittäjiä ovat energiatehokkuus, ekologisuus ja digitaalisen tietotekniikan mahdollistamat palvelut. Kankaan mukaan Tekes pyrkii tarttumaan meneillään olevaan rakentamisen systeemiseen muutokseen ja edistämään uusien innovaatioiden ja rakentamisen palvelutuotannon pääsyä markkinoille. "Ei Suomi voi olla rakentamisessa vain yhden totuuden maa, vaan rakentamiseenkin täytyy löytyä monipuolisuutta ja vaihtoehtoja. Rakentamisen on aina vastattava asiakastarpeeseen ja sitä on voitava tehdä liiketoiminnan ehdoilla", sanoo Kangas.
Puutuoteteollisuuden käynnistämän teollisen puuelementtirakentamisen yhtenäisen mitoitus- ja liitosjärjestelmän, RunkoPES (PuuElementtiSysteemi) -teollisuusstandardin laatiminen on loppusuoralla ja halukkaille valmiina käytettäväksi. PES- järjestelmän kehitystyö on osa Finnish Wood Research Oy:n laajempaa Teollisen puuelementtirakentamisen tutkimushanketta (TEPUTU). Tähän asti yhtenäisen järjestelmän puuttuminen on ollut teollisen puurakentamisen kehityksen hidaste. "Tämä poistaa alalta merkittävän puutteen, kun vihdoin saadaan yhtenäinen standardi", arvioi Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen. Elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen uskoo avoimen standardin vauhdittavan teollisen puurakentamisen läpimurtoa.
Arkkitehti Markku Sievänen haluaisi käyttää puuta niin paljon kuin mahdollista varsinkin hoivatyöhön tarkoitetuissa tiloissa, koska puu luo kodinomaisuutta ja tuottaa mielihyvää vanhushuoltokohteiden asukkaille. Sieväsen mukaan palomääräykset ja niiden erilainen tulkinta kunnissa ovat Suomessa estäneet tehokkaasti puun käyttöä sisustuksessa ja pintaverhouksissa. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että arkkitehtonisesti harmoniset ratkaisut, levollinen värimaailma, viihtyisä asuinmiljöö ja puu rakennusmateriaalina herättävät esteettistä mielihyvää, lisäävät kodikkuuden tuntemuksia, levollisuutta ja sen myötä hyvää mieltä ja oloa.
Seitsemän kilometrin päähän Tampereen keskustasta rakennetaan uusi 13 000 asukkaan Vuoreksen pikkukaupunki. Tampereen kaupunki on asettanut hankkeelle kunnianhimoisen tavoitteen toteuttaa tulevaisuuden rakentamista yhdistämällä korkealuokkaista arkkitehtuuria, ekologisuutta korostavaa rakentamista, yhteisöllisyyttä, huipputeknologiaa ja luonnon läheisyyttä. Vuoreksen aluetta markkinoidaan ”pikkukaupunkina luonnon kainalossa”. Vuores tulee olemaan kesän 2012 asuntomessujen näyttämö teemalla ”moderni puutarhakaupunki”. Osana Vuoreksen hanketta toteutetaan Isokuusen 4000 asukkaan moderni puukaupunki.
Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön aiesopimus yhteistyöstä puurakentamisen ja puutuotealan kehittämiseksi Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueella on merkittävä hanke, jossa yhdistetään tiedettä, teknologiaa, designia, arkkitehtuuria energiatehokkaaseen tulevaisuuden rakentamiseen. Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mielestä kyse on laaja-alaisesta T3-hankkeesta, jossa yhdistetään taloutta, taidetta ja tiedettä. Hanke sopii Espoon kaupungin tulevaisuuden tavoitteisiin kehittyä tulevaisuuden kestävän kehityksen kaupungiksi, sanoo Mäkelä. Kehittämishankkeen puitteissa toteutetaan alueelle lähivuosina toteuttaa laajaa infra-, uudis-, täydennys- ja korjausrakentamista, jonka kokonaisarvoksi arvioidaan viisi miljardia euroa.
Suomen ilmastopolitiikasta vastaava ympäristöministeri Ville Niinistö pitää välttämättömänä, että rakentamiseen löydetään materiaali- ja resurssitehokkaampia ratkaisuja. Luonnonvarojen kulutuksen kannalta suuren hiilijalanjäljen aiheuttava betonirakentaminen tulee tiensä päähän, arvioi Niinistö. Ilmastotavoitteiden kannalta myös rakennusteollisuudessa on siirryttävä vähän päästöjä tuottaviin materiaaleihin. Puurakentamista Niinistö pitää hyvänä esimerkkinä vihreän talouden mahdollisuuksista, joilla tavoitellaan siirtymistä kestävään kulutukseen. Puurakentamisen lisäämisellä on myös mittava vaikutus ilmastotavoitteiden toteutumisen lisäksi tuotekehittelyyn, vientiin ja työllisyyteen. Suomi voisi tehdä puurakentamisesta modernin kaupunkisuunnittelun näyteikkunoita myös maailmalle ja edistää näin rakentamisosaamisen vientiä, esittää ministeri Ville Niinistö.
Puuinfon toimitusjohtaja TkL Mikko Viljakainen aloitti vuoden vaihteessa myös Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Puutuoteteollisuus ry edustaa puutuotejaoston yrityksiä Rakennustuoteteollisuus RTT:ssä. Puutuoteteollisuus ry:n edellinen johtaja DI Markku Leinos jatkaa puutuotteiden erityisasiantuntijana syyskuun loppuun. Muutos on osa toimenpiteitä, joilla puutuotealan asemaa rakennusteollisuudessa vahvistetaan.
Suomalaisen puurakentamisen pääteemaksi on nousemassa arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen moderniin ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. – Me olemme tunnettuja metsistämme, arkkitehtuurista ja laadukkaasta designista, jotka voisimme nyt yhdistää puurakentamisessa, sanoo metsäalan strategisen ohjelman johtaja Sixten Sunabacka elinkeinoministeriöstä. Puurakentaminen voi toimia koko metsäsektorin uudistamisen aurankärkenä. Modernilla puurakentamisella ja puutuotteilla voimme luoda suomalaisille konkreettista kuvaa uusiutuvan luonnonvaramme mahdollisuuksista. Tätä kuvaa voidaan laajentaa myös muihin puukuitumateriaaleihin kuten älypakkauksiin ja puuta sisältäviin erilaisiin komposiitteihin. Tämän ympärille on myös mahdollista rakentaa aivan uudenlaista yritys- ja palvelutoimintaa.
Sitra on ottanut keskeisen roolin energiatehokkaan ja kestävän rakentamisen kehitystyössä Suomessa. - Sitra on omalta osaltaan edistämässä ja toteuttamassa hankkeita, joilla näytetään, että suuri muutos rakentamisessa on mahdollinen, kertoo Sitran Energiaohjelman johtaja Jukka Noponen. Sitra on mukana demohankkeissa ja vaikuttamassa kestävää rakentamista edistävien rakentamismääräysten kehittämiseen. Noposen mielestä nyt tulee puhua laajasta kestävyysajattelusta, joka kattaa materiaalitehokkuuden, energian käytön sekä ihmisen elinympäristön ja elämäntavat. Sitran uusi puurakenteinen toimitalo valmistuu Helsingin Jätkäsaareen vuonna 2014. Siinäkin kestävällä rakentamisella luodaan uutta kaupunkikuvaa ja -kulttuuria.

Sivut