Aurinkolinna asumispalvelut

Aurinkolinna sai alkunsa kehitysvammaisten nuorten vanhempien aloitteesta rakentaa itsenäiseen asumiseen siirtyville nuorille yhteisöllinen ja toimiva koti. Vei lähes kymmenen vuotta, että vanhempien sinnikkyys palkittiin ja Aurinkolinna toteutui Espoon kaupungin vuokratontille Lintuvaaraan Kehitysvammaisten palvelusäätiön (KVPS) rakennuttamana ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n korkotukilainan rahoittamana.

Hankkeelle löytyneestä tontista suurin osa oli säilytettävä luonnontilaisena sillä sijaitsevien liito-oravien pesäpuiden vuoksi ja rakentaminen oli mahdollista ainoastaan tontin itäosassa kapeahkolla kaistaleella. Osin siitä ja osin tiukasta kustannustavoitteesta sekä puuelementtirakentamisen modulaarisuudesta johtuen rakennus suunniteltiin muodoltaan yksinkertaiseksi. Rakennuksen kattomuotona on perinteinen kustannuksiltaan edullinen harjakatto.

Kaksikerroksiseen rakennukseen sijoittuu ympärivuorokautisesti tuettua asumista 20 kehitysvammaisille. Paloteknisesti rakennus on hoitolaitos. Kullakin asukkaalla on noin. 30 m2 suuruinen, esteettömällä kylpyhuoneella, minikeittiöllä ja ranskalaisella parvekkeella varustettu vuokra-asunto, minkä lisäksi rakennuksessa on sen keskiosassa monikäyttöiset yhteiset oleskelu-, sauna- ja keittiötilat sekä laajat ulkoterassit. Asuntotyyppejä on vain yksi, mutta sijoittelussa on käytetty peilikuvaa.

Puu valikoitui rakennuksen rungoksi alunperin aikataulullisista syistä. Puuelementtien toimitukselle luvattiin huomattavasti betonielementtejä pikaisempi toimitusaika. Rakennus toteutettiin tehtaassa pintakäsittelyjä myöten valmiiksi työstetyistä CLT-runkoisista tilaelementeistä sekä osittain paikalla rakentaen CLT- ja puupilari-palkki-rakenteisena. Valittu rakennustekniikka ohjasi rakennuksen suunnittelua. Rakennuksen runko perustuu optimoituun moduulimitoitukseen siten, että yksi asunto on yksi valmis moduuli.

P2-luokan rakennusten sisäpuolisten seinä- ja kattopinnoille on asetettu vaatimus suojaverhouksista. Määräyskokoelman mukaan suojaverhousta (kipsilevy) ei kuitenkaan vaadita kantavilta palkeilta ja pilareilta, jos ne ovat vähintään luokkaa R30. CLT-rungon kantava rakenne on R30-luokkaa. Tästä johtuen Espoon rakennusvalvonta hyväksyi poikkeaman, että kaikkia kohteen katto- ja seinäpintoja ei tarvinnut suojata erillisellä suojaverhouksella, sillä CLT-rakenteen pinta itsessään toimii jo suojaverhouksena sen takana oleville rakenteille. Näin ollen taloon voitiin jättää puisia pintoja näkyville sisätiloihin. Nämä pinnat suojattiin vielä kuultavalla palonsuojalakalla. Rakennus on varustettu sprinklerijärjestelmällä.

Rakennuksen julkisivuverhouksena on Accoya- merkkistä puutuotetta, tarkemmin mäntyä, joka on läpikäsitelty etikka-adhydridilla. Käsittely vaikuttaa ensisijaisesti mitta- pysyvyyteen ja biologiseen vastustuskykyyn eli lahonsietokykyyn. Modifoitu puu on myrkytöntä. Lisäksi Accoya-puuhun on saatavilla läpikyllästeenä palosuojakä- sittely (Burn block), minkä johdosta materiaali täyttää B-luokalle asetetut vaatimukset. Palosuojakäsittelyä ei tarvitse uusia. Accoya-puu ei väänny ja siitä voidaan valmistaa normaalia ohuempia julkisivuverhouslautoja. Puu ei tarvitse minkäänlaista pintakäsittelyä ja Aurinkolinnan verhouslaudat on jätetty harmaantumaan luonnollisesti. Harmaantumiseen menee muutama vuosi ja rakennuksen ulkonäkö muuttuu siksi paljonkin värityksen osalta ensimmäisten vuosien aikana.

Verhouslaudoitus oli tarkoitus asentaa tilaelementteihin jo tehtaalla ja elementtien saumat suunniteltiin peitettäväksi pystyrimoin. Pystyrimoja käytettiin julkisivussa myös muissa kuin elementtien saumakohdissa rikkomaan elementtisaumojen muuten harvaa ja modulaarista rytmitystä.

Parvekkeet ovat puu-ja teräsrakenteisia. Parvekkeet verhoillaan osittain Accoya-puu- rimoilla. Kaidemateriaalina niin ranskalaisilla parvekkeilla kuin muillakin parvekkeilla, terasseilla ja portaissa on maalattu teräspinnakaide, joissa käsijohteena puurima.

Kattona on vaalean harmaaksi maalattu, konesaumattu peltikate. Lyhyisiin räystäisiin tehtiin erikoisvalmisteiset, suurehkot vesikourut, joista vesi johdetaan sadevesikaivoihin suoria syöksytorvia pitkin.

Metsikköön toteutettiin kuntopolku, jonka varteen sijoittuu muutamia kuntoiluvälineitä sekä nuotiopaikka.

Lyhyesti
Sijainti: 
Espoo
Rakennuttaja/Tilaaja: 
Kehitysvammaisten palvelusäätiö KVPS
Koko: 
Kerrosala: 1210 kem2
Rakennesuunnittelu: 
A-Insinöörit Oy
Erikoissuunnittelu: 
Sisustussuunnittelu: Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy
Urakoitsija: 
VRP Etelä-Suomi Oy/Arvorakentajat Oy, Puuosien toimittaja: Tilaelementit: Elementti-Sampo Oy, Julkisivuverhous: Novenberg Oy